This page represents my own personal opinion and view on various issues and is written in blog format about my life with dogs in the country side and sometimes general issues of my life. All stories are not to be taken so seriously. All writings are written in friendly, discussion kind of way (from each year) and so to be meant to be red. Stories, which have no relevance are not translated into English.

3-vuotias sininen saksantuonti Kimmo aka Kolumbus vom Hause Wagner etsii itselleen kotia. Ei mikään ongelmatapaus, lempeä ja iso. B/B -lonkat (hyvä) ja 0/0 -etupää (erinomainen).

Tulee lasten kanssa hyvin juttuun, sekä muiden eläinten. Koska elänyt pitkään laumassa, sopisi parhaiten nartun tai leikatun nartun kaveriksi taikka henkilölle, joka on paljon kotona.

Kerrostalossa ei kulje rappusia ... Hissiin menee. Ei hauku ovikelloa.

Seuraava pentue/Next litter

Lokakuussa odotamme Taran (Piistar Chamunda) juoksuja alkavaksi ja neitokainen astutetaan Kimmolla (Kolumbus vom Hause Wagner). Päivitän pentuesivua hetkisen kuluttua, sillä tämä saitin näkyvyys tuottaa todella paljon hankaluuksia.

Pentuesivu/litter page

We are expecting Tara (Piistar Chamunda) to start her season in October and she will be then bred to Kimmo (Kolumbus vom Hause Wagner). I will update litter page in the near future, my site is really acting out at the moment.

18.7.2010 - Valokuvauskeikka/Photography session

Olin Tuomarinkartanossa erikseen kutsuttuna valokuvaajana Greyhoundien 40-vuotisjuhlanäyttelyssä. 5,5 h meni ja räpsin 350 kuvaa. Mukava päivä, mukavia ihmisiä ja kauniita koiria.

I was especially asked to come to photograph Greyhounds at their 40 year anniversary show. 5,5, hours and around 350 photos. Very nice day, nice people and beautiful dogs.

17.7.2010 - Mäntsälä Show

Herdolf Dyna Glide eli Hulda ROP ja serti. Onneksi olkoon Laura ja Hulda.

Herdolf Dyna Glide aka Hulda went BOB and got CAC. Huge congratulations Laura and Hulda.

13.7.2010 - Visiitillä Hugon luona

Kävimme Katrin kanssa moikkaamassa Carmenin veljeä Hugoa. Hugo oli erinomaisessa kunnossa ja edelleen yhtä ihana kuin aiemminkin. Tulipa sitten samalla huomattua, että Katrin ensimmäinen juoksu alkoi. Enää ei ole siis talossa pikku-bebétä, vaan hänestä on kasvanut narttu.

Katri käyttäytyi oikein esimerkillisesti kylässä. Hugo antoi Katrin jopa mennä omalle makuupaikalleen olohuoneessa ihan tuosta noin vaan. Hugolla on muuten eka doggi, jolla on ihan oma huone!

I went to see Carmen brother Hugo with Katri. Hugo is in excellent shape and condition and so lovely as he has always been. I also noticed that Katri went into her first season. I don't have a bebé anymore, I have a bitch.

Katri behaved very well. Hugo even let Katri to use his own sleeping place in the livingroom. By the way, Hugo is the first Dane I know who has an own room.

11.7.2010 - Kehäsihteerikeikka/Ring Steward once again

Olin Riihimäellä pentunäyttelyssä kirjoittavana kehäsihteerinä. Ryhmä 9:n koiria oli kehä täynnä eli leikkimielisesti sanottuna niitä strasselituppoja. Eräs kaverini totesi yhtä leikkisästi, että siinähän oli koko siivouskaapin sisältö edustettuna. Huom! minulla ei ole mitään pikkukoiria vastaan.

3.7.2010 - Forssa Show

Roma jälleen ROP ja vielä RYP-4. Suunnattoman suuret onnittelut koko perheelle.

Roma went again BOB and also BIG-4. Huge congratulations to whole family.

FI, EE, LV, LT, BALT, RU MVA V-09 Herdolf Herbina Cyclone

Vasemmalla Roma/Roma on the left

Photos: Johanna Boman

31.6.2010 - Kattomaalausta

Nämä päivitykset tökkivät edelleen jostain syystä jonkin verran. Uskokaa pois, kirjoitusvirheet ja pianovirhepaholaiset häiritsevät minua paljon, paljon enemmän, kuin ketään teistä lukijoista. En kuitenkaan aina jaksa tapella tämän ohjelman kanssa aamuyön tunteihin, jotta saan yhden kirjaimen korjattua, vaan jatkan korjailuja myöhemmin.

Kattoprojekti
Autan faijaa katon maalaamisessa. Laitettiin pohjalle ensin lakkaa. Kiikuin harjakatolla turvavaljaissa ja puursin kuin pieni orava. Raskasta ja kuumaa hommaa.

Aamulla heräsin huonoon oloon ja peilistä tuijotti Shrekin näköinen olento. Lakka oli kaksikomponenttijutskaa ja minä sain siitä näemmä vähän herkempänä pahoinvointia (joka toki oli turvatiedotteessa mainittu).

Sitkeänä sissinä lähdin kuitenkin ajelemaan vanhempieni luo aamutuimaan, ennen kukonlaulua. Faija totesi, ettei katolle ole mitään asiaa tuossa kunnossa, joten lähdin zombin näköisenä ulkoiluttamaan perheemme tipsut - Nooran ja Hooverin.

Siitähän on vuosikymmeniä aikaa, kun olen pikkukoiria hihnassa vienyt, joten flexihässäkkä oli tiedossa. Hyvinhän tytöt mukanani menivät, onneksi kuljimme metsikössä radan varrella, niin ainakaan entiset naapurit eivät nähneet, minkä näköinen perheen tytär tällä hetkellä oli.

20.6.2010 - Jokakoiran Sprittimestaruus Tampeen Vinttikoiraradalla

Herdolf Alteran Nirr'ti aka Pirkon sinne ilmoitin. Hurrikaanifiaskohan siitä tuli. Minä juoksin ensimmäisenä maaliin, Pike perässä. Pirkko sai siitä diplomin, minä reväytin vasemman reisilihaksen. Kiitti Pirkko.

Herdolf Ellen Ripley
Herdolf Ellen Ripley aka Nelli oli MTV 3:lla klo 14.30 ja MTV 3 Maxilla klo 18.30 Ralliohjelman koosteena. Nellukka oli oikea linssilude.Iännän haastattti jätetiin väliin ja Nelli varsti shown.

19.6.2010 - Kotka Show

Roma oli Kotkassa ROP. Roman sydän on myös tutkittu ja puhdasta kultaa eli kaikki kunnossa. Onneksi olkoon.

Roma went BOB and cacib. She also had her heart checked and everything is perfect.

Herdolf Belran Kalel aka Kuusela PN-2, vara-cacib

Pirkon kanssa maastotreereissä 15.6.2010

Kokeiltiin ensin rataviehettä. Ei mitään kiinnostusta. Hurrikaanipiruetteja oli Pirkon esitys. Otin sitten maastovuoron ja siinä Pirkko oli kuin vanha tekijä.

Onni on LÖYTYNYT hyvässä kunnossa ja nyt kotona. Kiitos kaikille tiedon levittämisestä. Facebook oli tässä se ratkaiseva informaation lähde. Onnin saitti facebookissa keräsi kahdessa päivässä 391 jäsentä. Huima määrä.

10.6.2010 - Onnin etsintäpartiossa Katrin kanssa

Sain tunteikkaan viestin ihan aamun ensitunteina, että Onni on ollut kateissa edellisestä illasta lähtien. Kouraisi omaa sydäntä todella kovasti.

Tarjouduin mukaan etsintäpartioon jo aamupäivästä. Pakkasin reppuun ensiaputarvikkeet ja Katrille kamat mukaan. Katri on karvan vajaa vuoden ikäinen sininen doggineitoni.

Kävimme ensin työpaikkani kautta, jossa Katri tutustui kaupunkiliikenteeseen ja kulki ylväästi rinnallani, kuin vanha tekijä. Ei mitään venkoiluja hihnassa. Siitä jatkoimme parin tunnin ajomatkan Nousiaisiin.

Perhe Hirven kotiin saapuessamme Katri tutustui Kuuselaan, Kaapoon ja Koneeseen sekä laumaan lapsia. Mini-ihmisiin Katri ei ole törmännyt ennen, hieman oudoksuen niitä katseli, mutta päätyi silitettäväksi ja nätisti viihtyi pihapiirissä kaikkien kanssa.

Teimme maastossa lenkkejä Tanjan kanssa kaksistaan klo 17.00 asti. Muutamia näköhavaintoja Onnista oli edelliseltä illalta, mutta ei mitään tuoretta. Tietoja ja puhelinnumeroa jaettiin useampaan paikkaan. Suuri kiitos Hoppingham's Anittalle, joka antoi todella hyviä vinkkejä siitä, minne kaikkialle kannattaa Onnista laittaa tietoa.

Tanjan vaatteita jätettiin paikkoihin, joissa Onnista oli tehty havaintoja. Myöskin ruokaa laitettiin näihin paikkoihin. Edellisenä iltana pihassa oli grillattu makkaraakin houkuttamaan Onnia takaisin - tuloksetta.

Myöhemmin illalla paikalle saapui muitakin etsintäpartioon. Katri kulki vapaana ja läheisyydessä koko ajan, ei mitään irtiottoja. Ei ollut mitään tarvetta pitää neitoa hihnassa. Välillä Katri seurasi Tanjaa, vain huomatakseen, että eihän tuo olekaan Mamá, kääntyen takaisin luokseni. No, blondi kuin blondi, kuka niitä nyt erottaa heti toisistaan.

Tellusdanes Tanja tuli paikalle Baileyn ja Darlan kanssa, sillä hänen tytöillään toinen oli lopettamassa juoksuaan ja toinen aloittamassa. Jättivät merkkejä kotia kohti, josko Onni seuraisi hajuvanaa. Katri tuli TD-Tanjan koirien kanssa hyvin juttuun ja vapaana rämmittiin kaikki yhdessä metsässä.

Katrin turnauskestävyys ja hermorakenne ovat uskomatonta luokkaa. Hienosti jaksoi uudet tilanteet ja pitkät lenkit vaihtelevassa maastossa. Ei mitään ongelmaa missään vaiheessa. Iloisena kohtasi uudet tilanteet, ilman oman lauman tukea. Kotimatkalla leijaili zetoja kuskin silmiin asti ja takaa kuului kuorsausta.

Olihan se ikävä lähteä paikalta tuloksettoman etsinnän jälkeen, mutta meidän oli tultava kotiin pitkän päivän jälkeen hoitelemaan se loppulauma ja valmistautumaan seuraavaan työpäivään. Katri myös näytti väsymisen merkkejä. Hienosti neiti hoiti oman hommansa alusta loppuun.

9.6.2010 - Kiinteistönvälitys, mielenkiintoinen bisnes

Stooria tulossa.

8.6.2010 - Hoover (Ziestan Elize) 9 kk

6.6.2010 - Herdolf Darth Vader Erikoisnäyttelyn ROP ja BIS-3

Hero oli tanskandoggien erikoisnäyttelyssä ROP eli rotunsa paras ja sijoittui BIS-3:ksi eli Best In Show sijalle 3. Upeaa Eva ja Hero. Hero on Adolfin poika ja Hermannin lapsenlapsi.

kuva tulee uudelleen myöhemmin, nyt ei suostu nappaamaan sitä sivulle.

3.6.2010 - Pirkko-Pyörremyrsky mätsärissä

Pirkon kanssa käytiin tässä Lopella mätsärissä. Oli enemmänkin kokeilu, miten neitokainen on selviytynyt pentuiän traumasta, jolloin tuomari väkivalloin katsoi hampaat.

Pirkko oli lähinnä Pyörremyrsky kehässä. Yksi juoksuaskel menee, juuri ja juuri toinen, mutta kolmannella Pirkko vetäisee täyden vauhdin päälle ja aiheuttaa kaaoksen. Virtaa on ihan liikaa. Kotona olemme harjoitelleet, mutta julkisissa esiintymisissä menee Pikellä överiksi.

Saimme arvostelun lapulla, jossa oli erikseen mainittu: "Esittäjä huomioi koiran hyvin".

Kehien ulkopuolella Pirkko oli hyvin sosiaalinen, muiden koirien kanssa ei mitään ongelmaa. Istumisen Pirkko keksi ihan itse ja harrasti sitä aktiivisesti myös kehässä. En ole opettanut Pirkolle istumiskäskyä lainkaan.

Tähän on tarkoitus tulla kuva (hieman tärähtänyt) minusta ja Pirkosta. Katsotaan suostuuko tämä tietsukki yhteyksineen sen kuvan tähän tuomaan.

30.5.2010

Uusi päivityssofta käytössä. Katsotaan kuinka yhteistyö lähtee sujumaan. Saatan tuhota koko uutisosion tai sitten kaikki sujuu leikiten. Päivittelen tässä samalla muutamia kuvia, tuloksia ja tapahtumia.

Tässä on suuria yhteysongelmia, joten koittakaa kestää. Mulla taas meinaa mennä hermot.

Kehäsihteerikeikka
Olin kehäsihteerinä Järvenpäässä. 100 arvostelua kirjoitettu 5,5 tunnissa, ilman mitään taukoja. Olin hieman poikki tämän jälkeen.

29.5.2010 - Roma Ropelikorva Venäjän muotovalioksi

Viipurin näyttelyssä Roma upeasti ROP, RUS MVA ja RYP-2.

FI & EE & LV & LT & RUS & BALT MVA V-09 Herdolf Herbina Cyclone

26.5.2010 - Bryan Adams

Kestosuosikkini Bryan Adams konsertoi Tampereella. On meitä faneja iltalehtien mukaan ainakin 10.000, sillä sen verran raportoitiin konsertissa olleita. Ihana ilta.

22.5.2010 - Roma, Kiefer, Vappu

Liettuassa Romasta tuli Liettuan ja Baltian muotovalio, PN-1 ja VSP.

Kiefer eli Herdolf William Riker samassa näyttelyssä Junioriserti.

Roma on nykyään FI & EE & LV & LT & BALT MVA V-09 Herdolf Herbina Cyclone.

In Lithuania Show Roma became LT & BALT CH and is nowadays FI & EE & LV & LT & BALT CH W-09 Herdolf Herbina Cyclone.

Roma's son Kiefer aka Herdolf William Riker JUN CAC.

Meikäläinen kävi duuniristeilyllä Tallinnassa. Meitä lähti reissuun 15 henkilöä (13 kundia ja 2 mimmiä). Paluumatkalla olikin sitten enää 10 henkilöä suunnitellulla reitillä. Kyllä ne loput sieltä kotiutuivat myöhemmillä vuoroilla.

Firma oli järjestänyt lounaan Beer Housessa, missä oli mielettömän hyvä ruoka. Suosittelen lämpimästi paikkaa. Valkosipulileivät olivat ihan ehdoton ykköshitti.

Tiesin reissun olevan muille ns. PHL-risteily (Puhdistavat HehtoLärvit). Perinteiseen settiin tietysti kuului muutama mylly, yksi oman porukan kesken ja toinen hyttiin tulleen ulkopuolisen riidanhaastajan kanssa.

Tulihan ainakin nähtyä poikia muussa, kuin työympäristössä.

Venäläissyntyisestä Vapusta on kyselty ja tässä ihan tuore kuva neitosesta. Vappu on aivan loistoyksilö - ei pelkästään minun mielestäni vaan myös oman perheensä mielestä. Reipas ja iloinen hurmuri, jolla on hyvä hermorakenne. (Vappu näemmä haluaa pysyä pimennossa, sillä kuvaa en nyt saa näkyviin, vaikka päälläni seisoisin).

19.5.2010 - Kiefer Match Shown BIS

Kotkan mätsärissä Kiefer eli Herdolf William Riker sinisten 1 ja BIS.

Tätä kuvaa katsellessa tulee vahvasti isoisä Hermann mieleen.

Rauma Show
Herdolf Ellen Ripley eli Nelli oli ROP-juniori ja PN-3. Isot onnittelut Tainalle ja Nellukalle, hienosti meni. Te olette tehneet valtavasti töitä. Kyllä Nelli sen prinsessa-tittelin ansaitsee =O)

Herdolf Ellen Ripley aka Nelli went BOB-Junior and WB-3. Huge congratulations Taina and Nelli, well done.

Terveydenhuollosta muutama sananen
Sairaalassa ei ole kiva maata, sen tietää ne, ketkä siellä ovat olleet. Minäkin jouduin viettämään neljä päivää sairaalan seinien sisällä keuhkokuumeen takia. Tunne oli kuin olisi ollut 30 kg betonilaatta rintakehän päällä ja jäänyt katujyrän alle.

Kyllä se naaman veti vähän apeaksi, kun tohtori toteaa, että "sulle on tilattu ambulanssi, lähdet keskussairaalaan eli sairaalareissu tästä tulee". Kiva siinä pedillä miettiä, että mites ne koirat? Ja seuraava ajatus oli: "missä se keskussairaala on?".

Äitini tuli pelastamaan koirapuolen. Koirathan tykkää mummista yli kaiken ja varsinkin, kun mummilla oli tuliaisina kalaa, niin eivät olleet tienneet miten päin ovat. Nämä kaikki dogit tykkäävät kalasta jostain syystä. Kalasta kalana, ei nappulana. Kalapitoiset nappulat eivät putoa ja niiden ulossylkemisestä on tehty taidetta.

Osastolla tuli tippaa urakalla. Ja minä inhoan niitä kanyyleitä. Antibiootti tuli suoraan suoneen ja se onneksi rupesi puremaan heti. Tulehdusarvot olivat yli asteikon - eipä siis ihme, että olo oli niin kamala ja voimaton. Myöhemmin kotona kun googlasin keuhkokuumeen tietoja, niin ne kaikki oireet minulla oli. Tämä ei myöskään ole mikään pikku juttu.

Kanttiinissa käynti tippatelineen kanssa oli oma lajinsa. En ymmärrä, miten onnistuin saamaan tippaletkun kiertymään telineen ympäri koko ajan. Kulkeminen ei ollut ollenkaan niin helppoa, kuin miltä kaikissa tv-sarjoissa näyttää.

Hoitajat olivat todella mukavia, kävivät säännöllisesti kysymässä tarvitsenko jotain ja onko kaikki hyvin. Tämän lisäksi eteen kannettiin ruoka neljä kertaa päivässä, kuumetta mitattiin säännöllisesti ja lääkkeet tuotiin eteen tai tuupattiin suoneen. Hoitajat jopa toivat hammasharjan ja puhelimen laturin. Eihän tuollaiset minulla tietenkään käsilaukussa olleet, kun en tiennyt lääkärireissun venähtävän pidemmäksi.

Ikävin oli se jatkuva verinäytteiden otto. Vampyyrit tulivat osastolle ennen päivänsarastusta aina hymyillen (onko se näytteiden otto sitten niin mukavaa?). Pahimmillaan niitä näytteitä otettiin 20 min välein, kun tehtiin viljelyjä.

Nyt pitää ottaa rauhallisesti pidemmän aikaa. Huomasin, että hengästyä ei voi. Se sattuu ihan sairaasti. Näin ollen Pirkon ratajuoksutreenien aloitus ja Katrin näyttelykoulutus viivästyvät. Lenkitykset menevät hyvin rauhalliseen tahtiin. Katri toki kulkee muutenkin kuin unelma hihnassa.

Koirat huomaavat kuumeen nousun. Sohvalla ollessani koko lössi käpertyy tiiviisti ympärilleni, juuri siihen aikaan, kun tunnen kuumeen nousevan. Katri kuvittelee edelleen olevansa pieni ja mahtuvansa minun syliini - Kutriliini on Pirkon kokoinen jo. Yön kuluessa - jos satun nukahtamaan sohvalle - käy ympärilläni rotaatio siten, että aina on ainakin yksi doggi tiiviisti kropassani kiinni. Loput sitten käyvät vilvoittelemassa omilla pedeillään tai lattialla (kun nyt on nämä helteet alkaneet) vain tullakseen viereeni, kun edelliselle tulee kuuma. Jos taas olen päässyt makuuhuoneeseen asti, niin nämä vuorottelevat oven takana - mitä normaalisti eivät tee.

Olenkin ollut luvattoman pitkään hiljaa. Käyttämäni softa on ruvennut ryppyilemään, joten esim. minua suuresti häiritsevät kirjoitusvirheetkään eivät ole tulleet korjatuiksi, koska en jaksa kolmatta tuntia tapella päivityksen kanssa.

Kirjoituksen osalta myöskin kannattaa seuraavassa kynsihuollossa ottaa himppa lyhyemmät tipit. Tai no, omathan kasvaa tuossa alla koko ajan, mutta kirjoittaminen menee nykyään kynsillä, ei sormenpäillä.

Mikael
Pari viikkoa sitten saapui talouteeni musta viittakuvioinen 1,5 -vuotias ranskanluppaherra. Häntä on kutsuttu Möröksi, mutta enhän minä osaa kutsua näitä ötököitä kuin ihmisten nimillä, joten Möröstä tuli Mikael. Katsotaan, saanko liitettyä kuvia tänne myöhemmin.

Kimmo ja Katri ovat haltioissaan Mikaelista. Pirkko ... sanotaan näin, että Pirkko sopeutuu päivä päivältä paremmin tilanteeseen.

Sain viimein Livin näkyviin ja olen mielenkiinnolla iltaisin seuraillut Victoria Stilwelliä ja Cesar Millania. Näistä ohjelmista voisi avautua oikein urakalla, mutta jätetään se ihan eri kohteeseen.

Pirkon kohdalla Millanin sihauttelu toimii parhaiten, kun Mikael-telkkari menee liian mielenkiintoiseksi.

Pirkko
Pirkko on tosiaan paksukalloisin narttu (henkisesti, ei ulkomuodollisesti), jonka olen kuunaan omistanut. Onneksi jätin aikoinaan itselleni, sillä siinä olisi ollut jollain kokemattomammalla tekemistä. Parhaiten Pirkkoa voisi esittää niillä kahdella valokuvalla, joita en edelleenkään ole itse onnistunut tallentamaan, sillä ne kuvastavat daamia parhaiten: "tukka takana ja elämä edessä" sekä "el toro". Tukka takana -kuvassa Pirkko menee aina korvat takaraivolla ja el toro -kuvassa korvat on vielä kääntyneet kertaalleen eteenpäin.

Olen pitkään miettinyt, mihin suuntaan Pirkko on kallellaan. Nyt viimeisten juoksujen aikana selkisi se, että ihan hetero on. Tärppipäivinä lähti sellaisia sydänkatseita Kimmon luokse, että asia oli tosiaankin harvinaisen selkeä.

Parin kilon nato-ohjukset
Täällä oikeasti vilisee, vuorokaudenajasta riippumatta, noita itsemurhahakuisia kamikazekissoja ja -pupuja. Olen yrittänyt etsiä niitä rauhallisimpia kellonaikoja koirien ulkoilutukseen, mutta niitä nyt ei vain yksinkertaisesti ole. Syy tähän on pelkästään ulosajossa vaurioitunut selkäni. Se kun ei kestä noita äkkinäisiä vetoliikkeitä tai nykimisiä, edelleenkään. Nämä nato-ohjukset on niin nopeita, ettei siinä ehdi itse poisehdollistamista ajatellekaan. Luovuin poisehdollistamiskoulutuksesta ja varasin ajan lääkäriin jatkotutkimuksiin. Se kaiketi olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin.

Volvofixari
Tekeminen tuo varmuutta. Vaihtelen itse auton ajolamput jo mennen tullen - ilman kukkavasaraa. Eihän se nyt rakettitiedettä ole. Muistaa vaan missä järjestyksessä irroittaa osia ja laittaa ne kaikki sitten samassa järjestyksessä paikalleen, eikä lähde edes ajattelemaan, että siitä voisi jäädä jotain ylimääräistä käteen, jonka sitten siirtäisi mappi ö:hön.

Takaa irtosi rekkarikilpi toiselta puolelta. Asiasta muutamat henkilöt huomauttivat ja jossain vaiheessa vain päätin tehdä asian eteen jotain. Blondi voi olla jonkin aikaa, mutta ei loputtomasti. Ruuvi oli ruostunut, mutta en tästä hätääntynyt. Kyllähän asialle jotain voi tehdä. Asia sitten eteni niin, että purin, toisin sanoen, oli pakko purkaa, koko takapaneeli irti (paljon ne muuten noihin autoihin muoviosia tyrkkäävät ja mitä mielenkiintoisimmilla virityksillä). Nyt on tiukkaan pultattu kilpi paikallaan. Eikä muuten lähde irti - tai no, sorkkaraudalla tietty, mutta en usko, että virkavallan pitäisi tällaista vandalismia autolleni tehdä.

Vielä pitää takapaksin pumput vaihtaa, muutoin tulee giljotiini jonkun kohdalle. Takaluukku on tullut omaan niskaan pari kertaa, niin että näin tähtiä. Koirille ei onneksi ole ehtinyt mitään tapahtua. Tietyillä plus-asteilla luukku toimii normisti, heti kun keli viilenee, muuttuu se giljotiiniksi.

Heippa Läykkä City
Juuri kun kaikki on laitettu koiraystävälliseksi ja nätiksi, niin minä päätin karistaa Kanta-Hämeen tomut jaloistani. Olen palaamassa Uudellemaalle, hieman lähemmäksi ns. sivistystä - omalta kohdaltani siis. Paria taloa olen katsellut ja muutaman viikon kuluttua tiedän enemmän asiasta. Turha ruveta utelemaan minne aion muuttaa, ilmoitan asian sitten, kun se on varmaa. Oma elämäni on siirtymässä Uudellemaalle, joten muutto sinne päin on luonnollista.

Mutta näin ollen, tämä tönö tulee myyntiin. Otan väliin kiinteistövälittäjän, ettei tule yllätyksiä puolin eikä toisin.

Talo on nätisti remontoitu, mikäli ostajan maku menee edes lähellekään omaani. Kuviahan tuolta löytyy aiemmista blogeista sekä facebookista.

Sopii hyvin koira- ja/tai lapsiperheelliselle. Kissoja on alueella runsaasti, mutta en tiedä, miten uusiin tulokkaisiin siinä populaatiossa suhtaudutaan.

Talossa on 4 huonetta, keittiö ja sauna. Lattialämmitys isossa kylpyhuoneessa ja keittiössä. Keittiössä laattalattia, muualla laminaatti. Olohuoneessa kamiina, joka on nuohottu säännöllisesti. Keittiön kodinkoneet rosteripintaisia ja kaksi vuotta vanhoja, käyttöohjekansio tulee mukaan.

Esteettisesti ei niin viehättävän koiratarhan voin tarvittaesssa purkaa ja jatkojalostaa kuin myös kenneltilan pilttuut. Takapihalla on ulkovarasto, jossa on hyvä säilyttää autonrenkaita ja muuta ylimääräistä - muka tarpeellista - sälää.

Etupiha on nurmikoineen koskematon ja kasvaa kauniina. Ei tarvitse lannoitetta. Takapiha, niin ihmeellistä kuin se onkin, kasvaa myös nurmikkoa isoilta aloilta, johtuen ehkä luonnomukaisesta lannoitussysteemistä.

Koirat olivat kenneltilassa vain alkuun remontin takia, sekä siitä syystä, että piti seurata oman astmani vakavuutta. Astma kestää koirat ongelmitta, enhän ole millekään allerginen. (Olen myöhemmin kuullut, että ihan vastaavasti on henkilö saanut astman viiden vuoden jälkeen, kun seinissä oli lasikuitutapetit - ja arvatkaas mitkä Hupakossa oli? Ja kuka asui siellä viisi vuotta?). Makuuhuoneeni on ainoa paikka, missä yksikään koira tai muu karvallinen olento ei ole ollut. Koirat eivät ole tehneet tuhoja rakenteille (sohva ja mekanismituoli ovat huonekaluja, ei rakennetta).

Vajaan 300 m:n päähän on juuri Pääsiäisenä avattu uusi iso Sale, jossa on runsas ja laaja valikoima elintarviketuotteita. Kaksi muuta pikkukauppaa on kahden kilometrin säteellä. Posti on Salen lähellä, vastapäätä bensistä ja siitä kivenheiton päässä on koulut. Muut peruspalvelut löytyvät Lopen keskustasta, jonne on runsas 10 km matkaa. Hyvinkäälle on 25 km, Riihimäelle 30 km, Klaukkalaan 30 km ja Helsinkiin runsas 50 km, riippuen kohteesta. Lentokentälle on 58 km, sen tiedän varmasti.

Lähipubihan se kaikkia kiinnostaa, se on tuossa vajaan kilsan päässä, toisen kaupan vieressä. Kesäisin on bensiksen vieressä toinen menomesta, jossa voi nauttia karaokesta. Lopen keskustassa on muutama menomesta lisää (en ole käynyt, ohi olen kyllä ajanut).

Naapurit ovat pääosin mukavaa sakkia. Kaikkien henkilökemiat ei vain toimi, joten jos minä en parin tyypin kanssa tule juttuun, niin ei se sitä tarkoita, että kukaan muukaan ei heidän kanssaan tulisi. Niin nuo muutamat tuolla väittävät porukoiden olevan hulvatonta sakkia, minä vain en näe heitä siten.

Naapurusto on tottunut isoihin koiriini, eivätkä ne aiheuta enää ihmetystä.

Lenkkeilymaastoja on runsain määrin, hevostalleja puolen kilometrin sisään useampikin, ilmailua harrastaville Räyskälän Ilmailukeskus on tuossa 25 km päässä. Uimaranta on parin kilsan päässä.

Rauhallistahan täällä on. Todella rauhallista. Minulle sinkkuna tämä on sosiaaliselta elämältään hyvin puutteellista ja kuten tuossa alkuun mainitsin, muut syyt elämässäni vievät minua pois Läykästä.

Yritän saada napsittua kuvia talosta sisältä, kunhan ensin siivoilen vähän noita doggien jojoja seinistä. Saa tulla vapaasti auttamaan, jos siltä tuntuu.

Kuusela
Armi Kuusela aka C.I.B.* FI & EE & LV & LT & BALT MVA LTV-10 VILNACupV-10 on tänään astutettu sinisellä hurmaavalla uroksella. Mikäli kaikki menee odotusten mukaan, on Herdolfin pentulaatikkoon tulossa sinisiä hurmureita kesäkuun alkuviikolla.

Kuusela sai FI -valioitumisesta muistolaatan ja samantyyppisen kansainvälisestä muotovalion valioitumisesta myöskin. Nämä muistolaatat tulevat kaikille, jotka saavat nämä tittelit.

Nelli
Herdolf Ellen Ripley aka Nelli, oli Viron näyttelyssä ROP-juniori ja sai junnusertin. Nelli oli myös ROP. Upeaa Taina ja Nelli.

Kimmo
Kolumbus vom Hause Wagner etsii edelleen itselleen kotia.

Antiikkia
Hakusessa on vanhoja pesukomutteja tai voivat olla myös pelkästään komuutin nimillä. Ei tarvitse olla priimakunnossa, sillä entisöin ne oman värimaailman mukaan. Muutaman tällaisen haluaisin kokoelmiini.

Samaten etsin ns. renginkaappeja tai isännänkaappeja. Mikäli näistä on tietoa, niin otan niitä kiitollisena korvausta vastaan. Huutonetistä olen joistakin tehnyt jo tarjouksia. Niidenkään ei tarvitse olla priimakunnossa, koska entisöin ne oman makuni mukaan.

Armi Kuusela eli Herdolf Belran Ka'lel haws been bred to a blue stud. If all goes well, we will expecting blue puppies at the beginning on JUNE.

Nelli aka Herdolf Ellen Ripley was in show in Estonia and gained Junior certificate and was Best Juior. She was also BOB. Huge congratulation Taina and Nelli.

Nyt tulee kokeiltua sininen versio kynsissä ja pitihän siitä ottaa kuva tännekin.

Puolen vuoden puhelinpainajainen on ohi. Edellinen gemsu kävi kolme kertaa huollossa, eikä silti tullut kuntoon.

Gigantin huollon jantteri meinasi, että onhan niitä asiakkaita, joiden puhelin on käynyt huollossa kahdeksan kertaa. Minulle tämä ei todellakaan käynyt. Osastopäällikkö kuulemma laittaa sen takaisin huoltoon.

Hyvin painokkaasti ilmaisin asiani ja myyntipäällikkö totesi, että ilman muuta puhelimen voi palauttaa ja saan rahat takaisin.

Maksoin väliä pari kymppiä ja ostin aivan uuden puhelimen. Nyt on taas jokin osa numeroista kateissa, mutta tämä puhelin toimii moitteettomasti.

Hugo
Hugo - Adolfin poika, Carmenin veli - oli hoidossa runsaan viikon. Ei ole omena kauas puusta pudonnut. Tuntui siltä, että Adolf olisi ollut tuossa vieressä, hieman isommilla korvilla ja huulilla varustettuna. Käytöksessä löytyi niin paljon samaa. Poikkeuksena se, että Hugon kanssa pystyi haneilemaan kunnolla, kun taas Adolf suurena johtajana ei noista ylenmääräisistä haneiluista kauheasti tykännyt.

Debriefinginssä selvisi, että Hugo on vedättänyt minua 6 - 0 koko täällä olonsa ajan. Miten nuo koirat tajuavatkaan, että minulta saa periksi todella paljon?

Hugolla tuo kääntösäde oli kyllä valtava. Kokoa Hugelitolla on vaikka muille jakaa, joten kun olen tottunut noihin tyttöihin (Kimmo taas on tosi ketterä), niin nyt tosiaan huomasi, mikä ero on valtavaan urokseen. Keittiö tuntui ensimmäistä kertaa ahtaalta.

Katri
Katri viihtyy suihkuseurapiireissä. Ensimmäinen koira, joka tykkää tulla suihkuun ihan vapaaehtoisesti. Onhan siinä taiteilemista, kun silmät kiinni etsit shampoopulloa ja huomaatkin, että pullo on vaihtanut paikkaa. Kun shampoo on löydetty ja käytössä, niin hoitoaineputelille käy samoin. Silmät avatessa Katri katselee silmiin ja heiluttaa häntäänsä joko shampoo- tai hoitoaineputeli suussaan.

Joko sitä lunta tulee sisäänkin tänä talvena? Onneksi ei. Nalle oli päässyt brutaalisti tiensä päähän Kutri - Katrin hampaissa. Raskaan työpäivän jälkeen tämä ei hirveästi naurattanut.

Sunnuntain näytelyssä Armi Kuusela oli ROP ja valmistui sekä Latvian että Baltian valioksi. Onni puolestaan oli VSP. Kuusela on nykyään titteliriviltään

C.I.B.* & FI & EE & LT & LV & BALT MVA LTV-10 & VilnaCupV-10 Herdolf Belran Ka'lel.

Suuret onnittelut Tanjalle ja karvakaksikolle. Te olette todella jyränneet viime aikoina kehissä ja napsineet voittoja mennen tullen.

On Sunday show Armi Kuusela went BOB and gained both Latvian and Baltic Champion titles. Onni went BOS. Armi Kuusela is now:

C.I.B.* & FI & EE & LT & LV & BALT CH LTW-10 VilniusCupW-10 Herdolf Belran Ka'lel.

Congratulations Tanja and furry buddies. You have been ruling the shows lately and got titles just on and on.

Latvian voittajanäyttelyssä Onni oli VSP ja valmistui Latvian sekä Baltian valioksi, kuin myös sai Latvian voittaja 2010 -tittelin. Herran on nykyään titteliriviltään:

FI & EE & LT & LV & BALT MVA LTV-10 & LVV-10 Herdolf Chosen Rya'c.

At Latvia Show Onni went BOS and thus became Latvian & Baltic Champion and gained Latvian Winner 2010 -title. He is now:

FI & EE & LT & LV & BALT CH LTW-10 LVW-10 Herdolf Chosen Rya'c.

"Armi Kuusela" Herdolf Belran Ka'lel, VSP, cacib, VilniusCupVoittaja 2010.

"Onni" Herdolf Chosen Rya'c, PU-2, vara-cacib.

Herdolf Belran Ka'lel BOS, cacib and VilniusCupWinner 2010.

Herdolf Chosen Rya'c WD-2 and res-cacib.

"Onni" ROP, serti, cacib, Liettuan voittaja 2010 eli nykyään titteliriviltään FI & EE & LT MVA LTV-10 Herdolf Chosen Rya'c.

"Armi Kuusela", VSP, serti, cacib, Liettuan voittaja 2010 eli nykyään titteliriviltään C.I.B.* & FI & EE & LT MVA LTV-10 Herdolf Belran Ka'lel. (* kansainvälinen muotovalion arvo vahvistusta vailla).

Mielettömät onnittelut Tanjalle, Onnille ja Armille. Armi on ensimmäinen Herdolfin oma kasvatti, joka on saavuttanut kansainvälisen muotovalion arvon. Kaunis kiitos kulutetusta ajasta, vaivasta ja taloudellisista sijoituksista.

(Kuuselalle olen tilannut uuden "jutun" kansainvälisestä valioitumisesta ja postitan sen heti, kun sen käsiini saan. Samanlainen toki tulee muillekin, kun tämän arvon saavuttavat. Kaikki Suomen muotovalioksi tulleet ovat saaneet oman "jutun" ja myöskin jatkossa valioituneet tulevat saamaan tämän saman.)

Herdolf Chosen Rya'c aka Onni went BOB and is now FI & EE & LT CH LTW-10.

Herdolf Belran Ka'lel aka Armi Kuusela went BOS and is now C.I.B.* & FI & EE & LT CH LTW-10. (* waiting for confirmation).

Huge congratulations Tanja, Onni and Armi. Armi is first Herdolf offspring to gain International Champion title. Thank you for time, effort and financial investments.

Pirkko (Herdolf Alteran Nirr'ti) ja Katri (Herdolf Deanna Troi) sohvalla. Pirkolla aika rento asento.

Girls on the couch. Pirkko is in somewhat relaxed position.

Lumi tuli katolta viimein rytinällä. Niin etupihalle kuin takapihallekin. Onneksi kukaan ei ollut silloin alla.

Koirat tykkää, kun takapihalla on tolkuttomasti lunta. Katri varsinkin on kaivinkone. Minä käyn täyttämässä Katrin tekemiä kraatereita vain huomatakseni, että se täytyy tehdä taas uudelleen ja uudelleen.

Tarhan etuosa (joka tosin ei ole käytössä) meni lumen painosta rikki. Kunhan tuo lumi edes vähän sulaa, niin voi korjata tuhot.

Puhelimeni lähtee taas huoltoon (kolmatta kertaa), joten kuvien tulo loppuu joksikin aikaa.

Snow fell down from the roof. Luckily no one was at the yard when it happened.

Dogs like the snow. Katri has caterpillar genes and digs holes all the time. I'm following her to fill them just to notice there is a new one.

Front side of dog fence (which is not in use) got damaged. It will be a while when I get it fixed. Snow has to melt - at least to some extent - before I can get to it.

Katri teki syvän vaikutuksen nuoreen neitoon. Neidillä on ikävä Katria ja hän lähetti Katrille piirustuksen.

Katri made a deep impression on a young girl. She misses Katri and sent her a picture.

Katri aka Herdolf Deanna Troi

Salla aka Urtica vom Hause Wagner PN-4. Onnittelut.

Salla aka Urtica vom Hause Wagner WB-4. Congratulations

Roma tänään Latviassa ROP, serti ja näin ollen myös Latvian valio. Rouva on nykyään FI & EST & LV MVA V-09 Herdolf Herbina Cyclone.

Roma vasemmalla puolella/Roma on the left side

Roma went BOB, got cert and thus became Latvian Champion. She is now FI & EST & LV CH W-09 Herdolf Herbina Cyclone.

Apua, mini-ihminen/Help, a mini-person
Photo: M.Heikkilä

Ei ne mini-ihmiset nyt lopulta niin pelottavia olleet/
Well, mini-persons were not that scary after all.
Photo: M. Heikkilä

Katrin kanssa olimme kaupungin sykkeessä. Kävimme koirapuistossa, jossa Katri leikki nätisti muiden koirien kanssa. Samaan syssyyn tutustuimme mini-ihmisiinkin. Ne olivat alussa hurjan pelottavia, mutta hetken kuluttua ihan kivoja.

Kotiin päästyään Katri päätti, että Kimmon kanssa saksankieli on ihan turhaa ja söi Suomi-Saksa -sanakirjani (joka oli näppärästi haettu työhuoneen kirjahyllystä).

Katri and me were in the city to learn about new things. We went to a dog park and Katri played nicely with other dogs. At the same time we met mini-people who were so scary at the beginning but after a while okay.

After we got home Katri decided it is enough German with Kimmo and ate my Finnish - German dictionary (got it from my study from book-shelf).

Untsikka lepäilee sohvalla./Suvi sleeping on the couch.

Untamon takatassu/Suvi's paw

Suvi lepäilee lenkkeilyn ja kaupunkikierroksen jälkeen sohvalla työkaverini vieressä.
Suvi resting after long city walk on the couch with my colleague.

On ollut kiva tutustuttaa koiria kaupunkielämään ja kerrostaloasumiseen kollegani luona. Näkee miten dogit suhtautuvat uusiin tilanteisiin, muihin koiriin ja vilkkaampaan elämään, kuin mitä täällä maalla on tarjolla.

Suvi lenkkeilee mielellään, kohtaa toiset koirat kiinnostuneena ja iloisena tutustuu uusiin asioihin. Oppii hyvin eri asioita. Ei hauku kerrostalon ääniä ja valtaa sohvan, jos sinne on lupa mennä.

It has been nice to introduce city and apartment life at my colleague's. I can see how my Danes react to new situations and to busier environment.

Suvi likes walks, meets new dogs with enthusiasm and happily reacts to new situations, learns quickly. She doesn't bark in the apartment and takes over the couch if that is allowed.

Oikealla Armi Kuusela aka FI & EST CH Herdolf Belran Ka'lel ja vasemmalla Onni FI & EST CH Herdolf Chosen Rya'c. Kuusela ROP, serti, cacib ja valioitui Eestin valioksi, Onni VSP, serti, cacib ja valioitui Eestin valioksi. Upeeta Tanja, Kuusela ja Onni. Olinpa minä kerrankin sanaton tuloksista =O)

Armi went BOB, WB, cert, cacib and EST CH (on the right in the photo) and is now FI & EST CH Herdolf Belran Ka'lel. Onni went BOS, WD, cert, cacib and EST CH (on the left in the photo) and is now FI & EST CH Herdolf Chosen Rya'c. Huge congratulations Tanja, Kuusela and Onni.

Kuusela korvat alhaalla/Herdolf Belran Ka'lel

Kuusela korvat ylhäällä/Herdolf Belran Ka'lel

Onni aka Herdolf Chosen Rya'c

Lääkäri antoi viimein luvan hihnakävelyihin koirien kanssa, sillä ehdolla, että koirat eivät vedä eivätkä nyi. Enpä sitten kehdannut sanoa, että olen niitä hihnalenkkejä tehnyt melkein koko ajan. Ulosajosta on nyt 4 kk, mutta selässä on paha revähtymä, joka ei näytä merkkejä paranemisesta.

Pirkon kanssa tein sitten heti pidempää lenkkiä. Ei olisi pitänyt. Jätin kuonopannan pois, kun on ollut niin nätisti viime aikoina. Eikös sitten suisidaalinen pupu päättänyt tehdä yllätyshyökkäyksen juoksemalla meidän nenän editse. Lopputulos; meikäläinen kynti lumivalleilla pitkän matkan (hihnasta kun en päästä irti) ja selkä sai taas oikein kipeetä. Kävelin kotiin tippa linssissä ja eksoottisissa asennoissa.

Täällä maalla ei ole koirille paljon ärsykkeitä, jos ajattelee kokonaisvaltaista sosiaalistamista elämän eri tilanteisiin. Katri lähti viime viikolla pariksi päiväksi Vantaalle tutustumaan kaupungin sykkeeseen.

Todistettavasti Katri on paitsi kaunis, fiksu, oppiva ja upealiikkeinen, myös erittäin hyvällä hermorakenteella varustettu. Neitokainen oli yksin reissussa, ilman muuta laumaa tukena ja turvana.

Kutri kulki hihnassa vetämättä, tutkiskeli maailmaa uteliaasti, tapasi muita koiria nätisti, eikä noteerannut haukkuvia pikkurekkuja millään lailla. Mini-ihmiset (lapset) olivat vähän pelottavia, niihin Katri ei ole juurikaan törmännyt aiemmin. Hesarin saapuminen luukusta sisään oli aiheuttanut pientä haukuntaa, mutta lopahtanut lyhyeen.

My doctor finally okayed leash-walks with my Danes if they don't pull. I didn't tell him that I have been walking with them the whole time. My accident happened 4 months ago but my back is still acting out and seems to heal very slowly.

Naturally I had to take a long walk with Pirkko without muzzle-leash. Not a good idea. A suicidal bunny crossed the road in front of us and I ended up showeling snow personally. That hurt my back so much that I walked home with tears in my eyes and in weird positions.

We don't have too much activities here in the countryside if one thinks of fully socializing a puppy with all possible events. Katri spend few days in Vantaa i.e. in the city.

Katri is now proven beautiful, smart, has great ability to learn new stuff and with excellent movements. She also has top-quality temperament. She was alone in the city without support from the heard.

Katri did not pull on leash, she studied world curiously, met other new dogs nicely, didn't pay any attention to small dogs barking at her. Mini-people (kids) were a bit scary since Katri has not met kids before that much. She had barked a bit when the newspaper came in from the mail-box but that was it.

Katri on osoittanut suurta mieltymystä hampaidenhoitoon. Kolme hammastahnatuubia on viety kylppäristä ja pursoteltu olkkariin. Hieno juttu, tämä hampaidenhoito, mutta hammastahnan kulutus on kyllä ylimitoitettua.

Samaten Katri on päättänyt, että meikit kuuluvat jo nuoren neidon elämään. Kylppäristä haettiin meikkikorini ja lattialta löytyi useampi huulipuna palasina. Onneksi noita meikkejä minulla on, mutta keskutelimme hienostuneeseen sävyyn, että doggineitokaisen ei tarvitse meikata; Katri on äärimmäisen kaunis neitokainen ilman meikkejäkin.

Kimmo puolestaan on haka avaamaan portit. Nyt pitää tehdä niksejä, etteivät portit aukea, sillä hemmo nostelee kuonollaan nuo lukitusmekanismit auki.

Pirkko on viehtynyt eläinohjelmiin ja katsoo niitä keskittyneesti. Aika helppo tapa saada vilkas neiti asettumaan aloilleen.

Katri has shown huge interest in dental care. Three toothpastes have been taken from the bathroom and spread all over the livingroom. It is great that she takes care of dental hygieny but usage of toothpaste is a bit overly measured.

She has also decided that makeup is part of young dane lady's life. Katri took my makeup basket from bathroon and chipped all lipsticks into pieces. Luckily, I have a lot of makeup but we did have a long talk. Katri is extremely pretty and does not need any chemicals to improve her looks.

Kimmo has learned how to open fences. He lifts the mechanism with his muzzle and voilá, gates are open. I have to be quite creative with locking systems.

Pirkko loves animal programs and wathes those intensively. Very easy method to get her settled - she is quite hyper.

Äänivalli meinasi murtua, kun sisälle olohuoneeseen tuli hiiri. En sentään noussut pöydälle. Mutta eipä hätää, Pirkko hoiti tunkeutujan pois päiviltä. Mietteissäni oli hankkia hiirenpyydystäjän sukutaulun omaava maatiaiskissa, mutta ei näemmä ole enää tarvetta. Pirkko saa tästä esityksestä ison palan hirvenlihaa.

I screamed like a maniac. A mouse came into the house. No, I did not stand on top of the table, but it was close. No worries, Pirkko took care of the mouse. I have been thinking of taking a cat but there is no need anymore. Pirkko got a moose-meat reward for her action.

Tanskandogit ovat ihania ja valloittavia koiria, mutta tuntuvat viehättävän myös hyvin omalaatuista porukkaa.

Olen noin vuoden verran ollut jatkuvasti tapetilla jos jonkinlaisilla jutuilla, joilla ei ole päätä eikä häntää. Ihmisillä on todella vilkas mielikuvitus ja näitä utopistisia tarinoita kerrotaan eteenpäin mukamas faktoina. Helppohan se on mennä sopulilauman mukana ja uskoa sumeilematta kaikki kerrottu, ilman, että hetkeksikään pysähdyttäisiin ajattelemaan omilla aivoilla ja esim. toteamaan, että jokaisella jutulla on kaksi puolta. Kivempi se on levitellä jaskaa eteenpäin, kuin miettiä, voiko tarinat ylipäänsä olla edes totta.

Minä ole kasvattaja, yksityishenkilö. Minun yksityiselämäni ei kuulu kasvattieni omistajille. Pidän toki tätä blogia - jollaista en ole muilla kasvattajilla nähnyt - jossa kerron elämästäni aika paljon. Tämä on itselleni myös joidenkin merkintöjen osalta päiväkirjamaista jorinointia. Muutamaan otteeseen olen ajatellut jättäväni jutut vain puhtaasti koirien näyttelytulosten dokumentointiin, mutta laajasta yleisön pyynnöstä, olen jatkanut myös muiden asioiden kirjaamista.

Osasta kasvattieni omistajista tulee ystäviä, hyviäkin ystäviä, sitä ei käy kieltäminen, ja joidenkin kanssa yhteydenpito on vain koiriin liittyvää. Jokaista pennunomistajaa autan ja tuen koko koiran elämän ajan. Minulla on ollut koiria yli neljäkymmentä vuotta ja jotain kokemusta & tietoa on jo plakkarissa. Joidenkin kanssa jaamme myös muita asioita, jotka eivät koiriin liity millään lailla. Minulle luottamuksella kerrotut asiat pysyvät luottamuksellisina, vaikka ystävyyssuhde myöhemmin katkeaisikin jostain syystä.

Muutama sananen on elämästäni kuitenkin näemmä sanottava, sillä maailmalla olevat huhut menevät osalta jo kunnianloukkauksen piiriin kuuluviksi ja katson parhaimmaksi selvittää joitakin asioita.

Siviilisäätyni näyttää olevan suuri miinus joidenkin mielestä. Olen eronnut, pari vuotta sitten, mutta miten se liittyy kasvattamiseen millään tavalla? Aviossa ollessani hoidin kaikki koirat, niistä koituvat laskut yms. täysin yksin. Miten tämä tilanne nyt voi olla niin negatiivinen? Eronneita tai yksin olevia kasvattajia on Suomi ja muu maailma pullollaan. Iso osa kasvattajista on siis täysin epäkelpoja tämän takia, niinkö? Avioeron taustat kuuluvat vain minulle ja ex-puolisolleni.

Rakkauselämäni puolestaan on täysin minun yksityisasiani. En ota ketään vain sen takia, että olisi joku ja koiramaailma tyytyväinen. Kun sitten aikanaan joku jättää tuohon hammasharjansa pysyvämmällä tähtäimellä, näkynee se blogissa tai kehien laidalla myös jollain tavalla.

Suhtaudun elämään boheemisti ja rennosti. Entisessä harrastuksessani, laskuvarjohyppäämisessä, otin tietoisen askeleen ja riskin mahdolliseen kuolemaan yli 300 kertaa. Pari läheltä piti -tilannetta mahtuu noihin hyppyihin. Laskuvarjourheilu muutti asennettani elämään hyvin paljon. Tapasin viime vuoden lopulla yhden vanhan hyppykaverin ja molemmat totesimme, että hyppymaailma oli oikea elämän korkeakoulu, eikä kumpikaan olisi vaihtanut siitä pois päivääkään.

Boheemi asenteeni näkyy myös koirieni kanssa. Doggieni ei tarvitse olla käskyn alla toimivia marionetteja. Tärkein on se, että jokainen on hyvin ja asianmukaisesti hoidettu, ja hoidossa en tingi mihinkään suuntaan. Laumani jokainen jäsen tietää, että minä olen alfanarttu jota totellaan ja kaikilla on myös hyvä ja turvallinen olla. Lojumme yhdessä sohvalla iltaisin ... myönnetään, usein myös päivisin. Teemme pitkiä lenkkejä, niin hihnalenkityksen, kuin vapaana juoksemisenkin merkeissä. Eron myötä poistui elämästäni ammattitason kamerat, joten kuvia ei enää tule samalla tavoin kuin ennen.

Viimeisin pentue - Roma & Luca - aiheutti glaukoomariskin. Asiaa tutkitaan edelleen. Roma on steriloitu, koska Rompulle tuli kohtutulehdus muutettuaan takaisin kotiinsa. Suurimmalla todennäköisyydellä pöpökannan vaihto aiheutti tämän. Minä maksoin jopa tuon käynnin ja lääkkeet, vaikka Roma oli jo tuolloin omistajiensa koira. Katsoin, että tulehdusta ei mahdollisesti olisi tullut ilman pennutusta. Roma oli joka tapauksessa omistajiensa mukaan tarkoitus steriloida nyt keväällä, koska heille tuli yhdistelmästä Kiefer. Jatkossa ei siis olisi ongelmia juoksujen suhteen. Nyt sterilointi tuli puolta vuotta aiemmin ja tämä meni vakuutuksen piikkiin. Normaalia sterilaatiota vakuutus ei korvaa, mutta kohtutulehduksen yhteydessä kyllä. Myöskin kohonneen glaukoomariskin takia tuo oli viisas päätös, mutta sitähän emme vielä siinä vaiheessa tienneet. Roman omistajat myöskin tykkäsivät Lucasta, vaikka jälkikäteen on kuulunut kommenttia, että "tuollaista rupu-urosta käytettiin". Tämä "rupu-uros" on useamman valion isä, rakastettu perheenjäsen ja upea persoona, hyvin hoidettu ja koulutettu ...

Hermannin kuolemasta liikkuu kuulemma ainakin kolme eri syytä. Näitä muita syitä ei minulle kerrota, vaikka niihin koko ajan vedotaan. Hermann meni vatsalaukunkiertymään. Tätä syytä ei uskota, vaan vaaditaan totuutta. Minkä muun totuuden voin antaa kuin sen oikean? En pysty vieläkään laittamaan tuota In Memoriam - osastolle, mutta odottakaa vain, kun teille muille tulee se "once in a lifetime" -koira, niin tajuatte. Tuhkat odottavat edelleen laittamista uurnaan, mutta en kykene siihen vieläkään.

Hermann oli jumalaisen komea, upealla luonteella varustettu doggi, joka oli vielä kaiken kukkuraksi terve yksilö. Moni olisi Hermannin halunnut itselleen, mutta vain minä sain kokea onnen omistaa tuon ihmeellisen uroksen. Hermannilla on useita pentueita, suurin osa muihin kenneleihin siitettyä. Adolfista kukaan taasen ei ole kiinnostunut, koska näyttelyura ei ollut niin näyttävän upea kuin Hertsulla.

Tiedän saaneeni monta vihamiestä näyttelypuolelta, kun kävin sekä Hermannin että Carmenin kanssa aktiivisesti kehissä. Veinhän lähes poikkeuksetta sekä ROP- että VSP-sijoitukset muiden nenän edestä. Tämä oli monen vaikea kestää.

Olen täysin omavarainen. Minulla on korkeakoulututkinto, kielitaitoa, globaalit yhteydet, kokemusta elämästä noin yleensäkin ja kahdeksan pentuetta. En ole mikään pari- tai kolmekymppinen kaupankassa, joka leikkii kasvattajaa. Minulla on työpaikka, mukavat työtoverit ja -ilmapiiri, oma omakotitalo, joka on kauniisti sisustettu, oma iso auto, omat ihanat, valloittavat ja terveet doggini, sekä monta ihanaa & pitkäaikaista ystävää. Facebookista näkee - ne ketkä sinne pääsevät - potentiaalisen miehen ilmestyneen elämääni.

Toivottavasti tämä vuosi tuo tullessaan uusia tuulia. Dramatiikkaa ja tapahtumia ei elämästäni näemmä koskaan puutu, joten sen suhteen en usko tilanteen muuttuvan. Uusia ystävyyssuhteita on muodostunut ja joitakin vanhempia katkennut.

Viime vuonna erityisalaani olivat sakot ja puhelimet. Viimeisin puhelimeni kesti kaksi kuukautta, kunnes sanoi sopimuksensa irti. Se on parhaillaan korjattavana. Käytössäni on nyt Nokian Communicator, jonka logiikka on mielestäni käsittämätön. Logiikka aukenee viisalle insinöörille, mutta minulle ei. Suurin osa puhelinnumeroista myös meni edellisen puhelimen mukana. Kommari näyttää osan numeroista, suurinta osaa ei. En muista kenenkään numeroita ulkoa, joten tästä syystä saavat kaikki osakseen sen virallisella äänellä tulevan vastaukseni.

Ennätysmäärä Herdolfin koiria valioitui viime vuonna ja tänä vuonna on ainakin alustavasti useampi aloittamassa näyttelyuraansa. Kasvatusfilosofiani tähtää siihen, että jokainen pentu saa rakastavan, huolehtivan ja loppuelämän kodin.

Tanskandoggini eivät ole vain koiria, vaan suuria persoonia isolla P:llä. Rakastuin tähän rotuun yli kymmenen vuotta sitten, enkä muuttaisi päivääkään. Muutama sananen elämäni sinisistä kumppaneista, joiden kanssa saan jakaa elämääni.

Carmen (FI MVA JV-05 V-05 Herdolf Padme Naberrie) - elämäni narttu, vakaa johtaja, suurenmoinen emä ja luotettava kumppanini. Olen saanut jakaa elämääni tämän ihastuttavan nartun kanssa ihan alkumetreistä saakka. Upea näyttelyura ja kolme pentuetta ovat olleet vain plussaa kaiken päälle. Carmen Norppa Samsung viettää nyt eläkepäiviään ja jahtaa edelleen oravia ja fasaaneja pois omalta tontiltaan. Mikäli nämä kaksi asiaa kävisivät valuuttana, osallistuisi Carmen talouden kuluihin todella kiitettävällä osiolla.

Pirkko, Carmenin tytär (Herdolf Alteran Nirr'ti) - tuo hauska villikkoni, on puhjennut kukkaan. Näyttelykehiin emme vielä ole kerinneet (riittää, jos lukee parin viime vuoden tapahtumat, niin ymmärtää syyn). Pirkko Sirpa-Liisa Annikki on ottanut kakkosnartun tehtävän hyvin. Eritoten äitini on päässyt Pinquertonin suosioon. Pirkko niin ikään olisi osallistuva talouden kustannuksiin, jos fasaanit olisivat käypää valuuttaa.

Katri Taika Ingegerd (Herdolf Deanna Troi), tutummin ehkä Kutri, on Carmenin lapsenlapsi. Tämä avoin, sosiaalinen ja iloinen pentu valloitti minut jo pentulaatikossa. Katri on osoittanut suuria hortonomin taipumuksia ja tuhonnut puolet kasveistani (ihme yleensä, että mikään kasvi voi hoidossani). Viimeaikaisin villitys on wc-paperin tuhoaminen. Jos veskin ovi jää auki vahingossa, on hetken kuluttua paperirulla pienenä silppuna pitkin olohuonetta. Tästä asiasta olemme keskustelleet nenäkkäin, mutta asia ei mene perille. Olemme myös keskustelleet siitä, että minun huulipunani ovat minun huulipuniani, eivätkä Katrin. Mikäli ulkona on pakkasta yli 10 astetta, yrittää Katri tekeytyä näkymättömäksi sohvalle. Ihan niin kuin se onnistuisi.

Kimmo Kalevi Antero (Kolumbus vom Hause Wagner) on talouden ainoa uros. Kimmo saapui Suomeen jo aikuisiän saavuttaneena ja on sopeutunut todella hyvin. Totesin kyllä jo jokin aika sitten, että on helpompi antaa käskyt saksankielellä, silloin ne menevät perille paremmin. Luonteeltaan Kimmo on ihastuttava. Hyvin avoin, utelias ja sosiaalinen. Kimmo rakastaa kaikkia ihmisiä. Kimmo rakastaa myös ruokaa. Jos keittiön portti jää auki ja näkyvillä on ruokaa, menee kaikki Kimmon suuhun. Myös kauppakassien tuominen sisään on ajoittain ... no myönnetään, aina, hyvin haastavaa.

Neljä doggia mahtuu sohvalleni hyvin. Huomaan jälleen kerran jääneeni sen suhteen paitsioon. Useimmiten katselen tv-ruutua sohvan käsinojalla istuen. Mikäli pääsen ujuttautumaan ihan istuinosalle, niin ruudun peittää yleensä joku koirista. Olenkin suunnitellut tv:n sijoittamista ihan katonrajaan.

Loppuvuoden pyhien aikana tuli paljon elokuvia, joissa oli koiria. Jotkut väittävät, että koirat eivät osaa katsoa tv:tä, mutta se ei pidä paikkaansa. Hauskinta oli katsoa "101 dalmatialaista", kun kaikki neljä seurasivat tapahtumia suurella mielenkiinnolla.

Hopefully this year brings fresh breeze into my life. There has always been drama and unexpected events present so I doubt the situation will change. I have formed new friendships and some old ones have vanished.

Last year my specialities were broken phones and speeding tickets. Not too proud of the latter ones. My latest 'new' cell-phone lasted for two months before it refused to work. It is at the shop to be fixed at the moment. Now I have Nokia Communicator and I just can't figure out its logic. All numbers went with the previous phone - can't remember any numbers anymore, thus everyone gets an official answering from me.

There was a record made of Herdolf Champions last year. This year, at least on preliminary basis, several Herdolf Danes are starting their show career.

My Great Danes are not just dogs but big personalities. I fell in love with this breed over ten years ago and I wouldn't change a day. Few words of my blue companions with whom I can share my life with.

Carmen (FI CH JW-05 W-05 Herdolf Padme Naberrie) - the bitch of my life, assertive leader, excellent dam and trustworthy companion. I am priviledged to share my life with this charming bitch since day one. Awesome show career and three litters are just a bonus. Carmen spends her retirement days by chasing squirrels and pheasants. If these were known currency, she would contribute in our cost of living with huge amount.

Pirkko, Carmen daughter (Herdolf Alteran Nirr'ti) - my tomboy - has blossomed. So far we haven't had time to start show career (if you read the blogs of past two years, you'll understand why). Pirkko has a special place in her heart for my Mom. Pirkko would also contribute to costs of living, if pheasants were of any value.

Katri (Herdolf Deanna Troi) is Carmen grand-daughter. She is open, social and happy puppy who stole my heart already in litter-box. Katri has special interest in house plants and has destroyed half of them (it is a huge amazemend that plants even live in my care). Her latest hobby is to steal toilet paper and shread it all over the living room. We have discussed about this with no success. We have also discussed that my lipsticks are mine and not hers. If temperature gets below - 10 C Katri tries to be invisible when going outside.

Kimmo (Kolumbus vom Hause Wagner) is the only male in the household. He came from Germany already at adult age and has adapted to Finland very well. However, it is easier to give commands in German - his Finnish is not that good. Kimmo has excellent temperament, he is open, kind, social and loves all people. He also loves food. It is a task trying to get inside with groceries when Kimmo is present.

Four Great Danes fit on my couch well. I notice, once again, that I don't have place there. On regulat basis I watch TV from the arm rest.

Towards the end of the year there were lots of movies with dogs in them. Some people say dogs don't watch TV - that's not true. Funniest was when '101 dalmatians' aired, all four watched it from beginning to the end.